Ink-tiimin nuorten keväällä 2023 toteuttamalla Aikuistu rauhassa ‑kampanjalla haluttiin muistuttaa, että aikuistumiseen ei ole kiire. Kampanjan aikana aihetta käsiteltiin kahdesta näkökulmasta; minkälaisia paineita aikuistumiseen liittyy ja miten niitä voi hillitä, sekä toisaalta mistä nuoruuden jutuista voi ja kannattaa pitää kiinni vielä aikuisenakin. Osana kampanjaa ääni haluttiin antaa myös nuorten kanssa työskentelevälle ammattilaiselle, opinto-ohjaaja Päivi Niemelle, jota haastatteli kampanjatiimin jäsen Tanja Niemi. Lue Päivin vinkit aiheeseen alla olevasta haastattelusta.
Kuka olette ja mitä teette työksenne?
Olen Päivi Niemi ( sh, th , TTM, opinto-ohjaaja).Toimin Salossa yläkoulussa
oppilaanohjauksen lehtorina (opona työssä 21 vuotta). Oppilaani ovat 13–16-
vuotiaita nuoria.
Mitä ajatuksia tämä kampanja herättää sinussa?
Kaikki toiminta, mitä tehdään nuoren hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, on
todella tärkeää varsinkin tänä päivänä, jolloin nuorten pahoinvointi ja
elämänhallinnan ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös nuorten
mahdollisuudet saada tarvitsemansa apu/tuki ovat heikentyneet (mm. terapia- ja
mielenterveyspalvelut, päihdekuntoutus, ennaltaehkäisevä tuki ym.). Nuorten
ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, mutta siihen ei näytä olevan tulossa ainakaan
nopeaa ratkaisua. Aikuistu rauhassa ‑kampanja vaikuttaa olevan todella tärkeä ja kohdistuu juuri nuorille, jotka tarvitsevat tukea nuoruusiän haasteissa, joita riittää. Tärkeää on saada
nuoresta ote ja auttaa häntä elämän tärkeissä kysymyksissä löytämään omat
vastaukset ja ratkaisuvaihtoehdot. Nuorilla on pula tukea ihmisistä ja systeemeistä,
he kokevat valtavaa yksinäisyyttä ja jopa ulkopuolisuutta. Tähänkin kampanjan avulla
puututaan. Yhdistyksen toimintaa olisi hyvä saada myös enemmän muualle
Suomeen!!
Miten nuorten paine aikuistumisesta näkyy yläasteella tai lukiossa/ amiksessa?
Mielestäni meillä Suomessa vaikuttaa olevan trendi, joka näkyy esim. yläkoulussa ja
toisella asteella monen nuoren kohdalla: on suorastaan kiire aikuistua, saada koulutus ja ammatti mahdollisimman nopeasti. Syitä nuoren kokemiin paineisiin tulee
somesta, kodista ja kavereilta. Myös rajatut opintotukikuukaudet ja nykyisin myös
työvoimapula tuovat vaatimuksia/signaaleja aikuistua nopeasti ja valmistua
määräajassa koulutuksesta työhön rakentamaan yhteiskuntaa.
Työssä opona keskustelen 8.-ja 9.-luokkalaisten kanssa toisen asteen
koulutusvalinnoista sekä jatkosuunnitelmista esim. korkea-asteella. Olen usein törmännyt
siihen, että nuori kokee kiirettä saada saada ammatti; jollakulla voi olla halu päästä kiinni
palkkatuloihin ja hankkia omaisuutta, joku toinen haaveilee sopusuhtaisesta ”täydellisestä”
elämästä.
Nuorten kokema stressi ja paine aikuistumisesta näkyy koulussa mm. koulumotivaation
puutteena, huonona koulumenestyksenä, masennuksena, ahdistuksena, runsaina
poissaoloina, päihteiden käyttönä, itsetuhoisuutena. Aina on oppilaita, joilla elämänhallinta ja
koulunkäynti sujuu hyvin, mutta osalla nuorista menee tosi huonosti ja syrjäytyminen uhkaa.
Joillakin koulu voi sujua kympin arvoisesti, mutta silti paineet menestyä ja edetä elämässä
pistää nuoren vaatimaan itseltään täydellisiä suorituksia eikä itsemyötätuntoa heru.
Nuorella on monia kehityshaasteita samaan aikaan ja yksi tärkeimmistä on tehdä omaa
tulevaisuutta koskevia tärkeitä päätöksiä. Kaikki eivät ole samalla viivalla ysiluokalla
yhteishakukeväänä; toiset tietävät jo koko koulutuspolkunsa toisesta asteesta yliopistoon
asti, toisilla ei ole hajuakaan siitä, mitä aikovat/haluavat tehdä ”isona”. Myös pääseekö
haluamaansa koulutukseen, riittääkö päättötodistusnumerot/yhteishakupisteet, pärjääkö
toisella asteella, onko valinta oikea/väärä, mitä sitten tapahtuu, jos ei ala/koulutus
olekaan ”oikea,” mietityttää ja stressaa. Näistä sitten keskustellaan henkilökohtaisessa
ohjauskeskustelussa opon kanssa.
Yläkoulussa on tarjolla myös kuraattorin sekä psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja tarvittaessa (ei riittävästi!). Joissakin koulussa on myös koulupsykologin palveluja (heistä on tosin pula). Samoja paineita on nuorilla myös toisella asteella (lukio ja amis). Suorituspaineet ja masennus vaivaavat lukiolaisia, ammatillisessa koulutuksessa poissaolot ja opintojen
keskeyttämiset kertovat nuorten kokemasta stressistä ja paineesta. Moni huomaa
”amiksessa” olevansa ns. väärällä alalla ja sen takia voi olla vaikeuksia saada opinnot
päätökseen. Erilaiset elämänhallintaongelmat ja sosiaalisen ym. tuen puute haittaavat
opiskelua ja arjen sujumista.
Mitä neuvoja antaisitte aikuistumisen kynnyksellä oleville nuorille?
Kertoisin nuorelle seuraavia faktoja, joita he eivät välttämättä vielä tiedosta:
Ihmiset opiskelevat itselleen useita eri ammatteja elämänsä aikana. Nuorena ei vielä tiedä,
mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan ja mitä kaikkea omaan koulutus- ja urapolkuun
kuuluu. Siksi ei kannata murehtia niin paljon sitä, että jos se ensimmäinen koulutus ja
ammatti ei tunnukkaan olevan se ”oikea” vaan se voi olla sen oman polun eka etappi, josta
on aina hyötyä (joka taidosta on hyötyä!!) ja josta voi jatkaa eteenpäin seuraavaan
tavoitteeseen. Suomen joustava koulutusjärjestelmä sallii etenemisen amiksesta ja lukiosta
korkea-asteelle niin pitkälle kuin oma into ja motivaatio vaan riittää. Samoin voi opiskella
monia tutkintoja toisella asteella (jatkuva haku ammattiopistossa, aikuislukio) eikä koskaan
ole myöhäistä vaihtaa, alkaa tai jatkaa opiskelua.
Ole itsellesi armollinen ja älä masennu epäonnistumisista, joita kaikille tulee. Pidä hyvää
huolta jaksamisestasi ja arjen perusasioista (uni, lepo, ravinto, ulkoilu, harrastukset,
mieluisat tekemiset). Älä uuvuta itseäsi liialla stressaamisella ja työnteolla, muista että
rennot hetket, mukavat harrastukset ja hyvät ihmissuhteet ovat äärettömän tärkeitä oman
jaksamisesi kannalta. Sinulla ei ole mikään kiire minnekkään. Ehdit tehdä työtä ja elää
arkista aikuiselämää kyllä, nyt nauti nuoruudestasi ja ajasta opiskelijana.
Hae apua ja tukea, kun sitä tarvitset. Jokainen tarvitsee toisia ihmisiä, älä jää yksin
ongelmiesi kanssa. On olemassa erilaisia tukipisteitä!
Haastattelun toteutti ja artikkelikuvan taiteili,
Tanja Niemi