STEA toteutti Riemu Finland ry:lle tarkastuksen vuonna 2025. Tarkastus kohdistui vuoteen 2024.
STEA:n vuodelle 2024 myöntämä avustus Riemu Finland ry:lle oli kokonaisuudessaan 833.270 €. STEA:n tarkastuksen näkemys on se, että 2024 STEA avustuksesta 7.885 eur on käytetty avustusehtojen vastaisesti ja siksi STEA perii kyseisen summan takaisin. Summa on 0,9 % siitä mitä STEA kyseiselle vuodelle myönsi toimintaamme avustusta.
STEA:n tuloksellisuusarvioinneissa Riemu Finland ry:n arvioitujen toimintojen tuloksellisuus on aina kuulunut kahteen korkeimpaan tuloksellisuusluokkaan ja näin oli myös vuonna 2024.
STEA arvioi avustuskohteiden tuloksellisuutta viisiportaisella asteikolla. Avustuskohteen kokonaisarvio voi olla erittäin hyvä, hyvä, riittävä, tyydyttävä tai heikko.
Tässä eri toimintojemme eli avustukohteiden tulokselllisuusarvioita.
• Ak 4418: Erittäin hyvä
• Ak 6460: Hyvä
• Ak 11316: Hyvä
• Ak 12532: Hyvä
Alla tarkempaa erittelyä tarkastuskertomuksessa esille nousseista asioista
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
SMARTUM-LIIKUNTAETU
Vuonna 2024 yhdistykselle on koitunut kustannuksia SMARTUM liikuntaetujen käyttäjämaksuista (1,80 eur / käyttäjä / kk) sekä palvelumaksusta (5 euroa kuukaudessa). Yhteensä 2024 vuoden aikana 589,80 eur.
Yhdistys on myöntänyt työntekijöille liikuntaetua joulukuussa 2023, joka on ollut työntekijöiden käytössä vuoden 2024 aikana. Liikuntaetu on ollut 25 % siitä minkä verottajan ohjeiden mukaisesti saa antaa työntekijälle verottomasti.
STEA-avustuksia voi kohtuullisessa määrin käyttää myös työnantajan järjestämään työhyvinvointitoimintaan sekä vapaa-ajan liikunta- ja kulttuurieduista aiheutuviin kustannuksiin. STEA on tulkinnut, että Smartum-liikuntaetua on käytetty kertaluonteiseen palkitsemiseen.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
TYÖSKENTELYTILA TYÖSUHDEASUNNOSSA
Muutin vuonna 2013 Jyväskylästä Riihimäelle, koska se oli silloin edullisin asuinpaikka josta syntyisi mahdollisimman vähän kustannuksia yhdistykselle siitä kun kävin tapaamisissa, kokouksissa, palavereissa, verkostotapahtumissa ja muissa tilaisuuksissa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla.
Vielä tuolloin aina koronapademiaan asti suurimpaan osaan valtakunnantason kokouksista, verkostoista, palavereista jne.. ei ollut etäosallistumismahdollisuutta vaan niihin piti fyysisesti mennä paikalle. Kun taas minun oli jo tuolloin mahdollista osallistua tarvittaessa myös etänä Riemun omiin sisäisiin palavereihin.
Vuosina 2013–2019 merkittävä osa työpäivistäni edellytti siis menemistä fyysisesti Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle. Tämän vuoksi sovimme 2013 että ensijainen työskentelypisteeni on Riihimäellä kotonani. Yhdistykselle olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi, jos työpisteeni olisi ollut Jyväskylässä ja olisin tehnyt kyseiset fyysiset palaverit pääkaupunkiseudulle Jyväskylästä.
Vuosina 2013–2019 järjestimme itse paljon fyysisiä tilaisuuksia nuorille ja nuorten parissa työskenteleville sekä asiantuntijoille useissa eri kunnissa. Meidän ei ollut mahdollista lisätä näitä fyysisiä tilaisuuksia niistä aiheutuvien kustannusten vuoksi (esim. tapahtumatarvikkeiden pakkaus, kuljettaminen, kokoaminen, purkaminen, pakkaus, kuljettaminen). Ja tämän vuoksi aloitimme pikkuhiljaa kehittää ja testata mahdollisuuksia toteuttaa näitä myös etätilaisuuksina. Tällöin näissä alettiin käyttää myös taustaseinää, etuvaloja, takavaloja, erillisiä kameroita, näyttöjä jne… Koska tein nämä kotoani se edellytti kyseisten taustaseinien jne… kokoamista ja purkamista joka kerta erikseen. Suunnitelmana oli lisätä näiden toteuttamista, koska ne olivat huomattavan kustannustehokkaita, koska verkossa toteutettaessa niistä ei syntynyt matkustamiskustannuksia.
Tämän vuoksi vuonna 2019 jättämässämme vuoden 2020 Ay-avustushakemuksessa haimme avustusta toiminnanjohtajan työtilan kustannuksiin. Haimme kyseiseen Ay-avustukseen yhteensä 13.000 € korotusta. Tästä korotuksesta olimme avustushakemuksessa budjetoineet 3.960 € käytettäväksi työtilaan toiminnanjohtajalle.
STEA myönsi Ay-avustukseen 9.000 € korotuksen vuoden 2020 avustukseen. Yleensä jos STEA haluaa rajata jonkun hakemuksessa ilmaistun avustuksen käyttötavan myönnettävän avustuksen ulkopuolelle STEA kirjoittaa avustuspäätökseen että avustusta ei myönnetä kyseiseeen käyttötapaan. STEA ei rajannut avustuspäätöksessään, että avustusta ei saisi käyttää siihen mihin olimme avustusta hakeneet.
Alkuvuodesta 2020 ajattelimme, että yhdistykselle vielä Riihimäkeä hyödyllisempi sijaintini olisi Tampere. Tampereelta olisi edullisempaa kuin Riihimäeltä käydä sekä Jyväskylässä että yhteistyökunnissamme eri puolella Suomea. Lisäksi Tampereelta olisi edelleen edullisempaa käydä pääkaupunkiseudulla kuin Jyväskylästä.
Tämän vuoksi päätin muuttaa Tampereelle ja aloimme etsiä työtilaa Tampereelta. Meille ilmeni, että työtila (1 henkilön huone) Tampereelta olisi tuolloin maksanut noin 475 € kuukaudessa (400 € vuokra + 75 € muut kustannukset (esim. siivous, vakuutukset, tietoliikenneyhteydet). Havaitsimme, että kulu oli suurempi kuin olimme siihen budjetoineet. Lisäksi havaitsimme, että kustannus mahtuisi budjettiin ja olisi yhdistykselle edullisempi, jos käyttäisin yhden huoneen kodistani työhuoneena (jossa siis olisi koko ajan kaikki laitteet ilman, että niitä täytyy purkaa koska huonetta ei käytettäisi muuhun tarkoitukseen). Koska tämä oli yhdistykselle edullisempaa toimimme näin.
Vuonna 2024 kyseisen kaksion kustannukset on olleet 962,70 € kuukaudessa. Yhdistys veloittanut asunnosta minua nettopalkastani 651,66 € kuukaudessa. Ja yhdistyksen kustannukseksi on näin jäänyt 311,04 € kuukaudessa.
On ilmeisesti niin että jos olisimme vuokranneet erillisen työhuoneen minulle Tampereelta niin se olisi ollut avustuskelpoinen kustannus riippumatta siitä että tämä olisi aiheuttanut yhdistykselle enemmän kustannuksia.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
MATKAKUSTANNUKSET MATKUSTAMISESTA TAMPEREEN JA JYVÄSKYLÄN VÄLILLÄ JA JYVÄSKYLÄPÄIVIIN LIITTYVÄT PÄIVÄRAHAT
Koska olimme 2013 määritelleet minun ensisijaiseksi työpisteeksi Riihimäen ja siirtäneet sen 2020 Tampereelle olimme itse siinä käsityksessä, että ensisijainen eli pääasiallinen työpisteeni on Tampereella.
Tämän vuoksi olimme maksaneet tarkastusvuonna 2024
- Junalippuja Tampereen ja Jyväskylän välisiltä matkoilta
- Osa- tai kokopäivärahan niiltä jyväskyläpäiviltä kun matkan kesto on ylittänyt verottajan ohjeistuksen mukaisen ajan
Tarkastuksessa STEA tulkitsi, että pääasiallinen työskentelypisteeni ei sijainnut vuonna 2024 Tampereella ja tämän vuoksi STEA katsoo, että nämä kustannukset eivät ole avustuskelpoisia.
Tampereen ja Jyväskylän väliset junaliput, joita STEA ei hyväksy avustuskelpoiseksi kuluksi:
- 10,6 euroa / VR junaliput
- 22,2 euroa / VR junaliput
- 21,2 euroa / VR junaliput
- 172 euroa / VR sarjalippu 10 matkaa
- 471 euroa / VR sarjalippu 30 matkaa
YHTEENSÄ 697 €
Osa- ja täyspäivärahat joita STEA ei hyväksy avustuskelpoiseksi kuluksi ovat yhteensä 2.600 € ( keskimäärin 216,67 € kuukaukaudessa)
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
NELJÄ MAJOITUSVUOROKAUTTA GREEN STAR HOTELLISSA JYVÄSKYLÄSSÄ
Koska olimme 2013 määritelleet minun ensisijaiseksi työpisteeksi Riihimäen ja siirtäneet sen 2020 Tampereelle olimme itse siinä käsityksessä, että ensisijainen eli pääasiallinen työpisteeni on Tampereella.
Tällöin verottajan ohjeistuksen mukaisesti työnantaja saa verovapaasti maksaa työntekijän työmatkasta aiheutuvan majoituskustannuksen.
Tämän vuoksi olimme vuoden 2024 aikana ostaneet minulle yhteensä neljä majoitusvuorokautta Jyväskylän Green Star ‑hotellista. Näin on toimittu, jos työpäivä on päättynyt tai alkanut sellaiseen kellonaikaan että julkisilla liikennevälineillä ei ole ollut mahdollista matkustaa joko Jyväskylään tai Jyväskylästä pois.
Näiden neljän majoitusvuorokauden yhteenlaskettu kustannus oli 285,51 €. Eli keskimäärin 71,38 € majoitusvuorokausi.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
OSA-AIKAISUUTENI VUONNA 2024 JOHTUU TERVEYSSYISTÄ
Olen työskennellyt vuonna 2024 osa-aikaisena terveydellisestä syystä. Sairaus on valitettavasti kyseisenä vuonna vaikuttanut toimintakykyyni. Tämän vuoksi olen ollut osasairauspäivärahalla. Tällöin yhdistys on maksanut minulle palkkaa vain siltä osalta kun olen työskennellyt. Ja vastaavasti olen saanut joko KELA:lta tai työeläkevakuutusyhtiöltä sairauteen liittyviä etuuksia. Täysiaikainen kuukausipalkkani on ollut bruttona 3.950 € / kuukausi. Niiltä kuukausilta, kun olen ollut sairauden vuoksi osa-aikaisena on vastaavasti vapautunut yhdistyksen käytettäväksi rahaa esim. muiden ihmisten palkkakustannuksiin käytettäväksi.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
TYÖAJAN KIRJAAMISESTA
Yhden työntekijän toimintojen kehittämiseen suunnattua työaikaa oli kirjattu hankkeille, joille kehittämistyö oli kohdennettu, mutta STEA:n näkemyksen mukaan tämä työaika olisi kuulunut kirjata yleisavustukselle. Yhdistys on toiminut tämän STEAn ohjeistuksen mukaisesti tarkastuskertomuksen saatuaan.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
KUITTIEN HYVÄKSYNNÄSTÄ
Kulukuitit tarkastettu dimensioinnin ja tiliöinnin yhteydessä kirjanpito-ohjelmassa. Toimenpiteeestä ei ole jäänyt STEA:n näkökulmasta riittäviä kirjauksia ja toimintamallia on muutettu keväällä 2025 STEA:n ohjauksen mukaisesti siten, että käyttöön on otettu muistiotositteiden (kulukuittien) jälkikäteinen hyväksymiskäytäntö. Ostolaskujen käsittely kirjanpito-ohjelmassa on tuottanut tarvittavat hyväksymismerkinnät. STEA:n ohjauksen mukaisesti hyväksymiskäytänteisiin on tehty tarkennuksia 2025.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
HANKINNAT
Promootiotuotteita (kuten heijastimia, paitoja ja juomapulloja) on kohdistettu kirjanpidossa eri toimintojen kustannukasiin sen mukaisesti mihin toimintoon tuotteet ovat kohdistuneet. Kyseisistä tuotteista tulee jatkossa pitää varastokirjanpitoa STEA-ohjauksen mukaisesti.
Olimme tunnistaneet tarpeen uudistaa toiminnan hallintoa ja aloittaneet siihen liittyvät toimet jo ennen vuotta 2025.
Vuonna 2025 meitä neuvottiin odottamaan tarkastusprosessin toteutumista ja tarkastuskertomuksen valmistumista ennen kuin etenisimme hallinnon uudistamisessa. Tarkastuskertomus valmistui loppuvuonna 2025. Tarkastuskertomuksen valmistumisen ja vuoden 2026 alustavien avustuspäätösten väliin jäi valitettavasti kuitenkin vain muutama viikko joka ei ollut riittävän pitkä aika, että olisimme sen aikana voineet toteuttaa uudistukset.
Edistämme tällä hetkellä hallinnon uudistamista, ja kun toimenpiteet varmistuvat tiedotamme niistä lisää.
Vuoden 2026 avustuksia olemme käyttäneet toimintojen alasajamiseen. Lisäksi olemme yrittäneet tarjota nuorille vapaaehtoisille edelleen jotain osallistumismahdollisuuksia, vaikka niitä on toki vuoden 2026 aikana vain pieni murto-osa siitä mitä niitä on ollut aikaisempina vuosina.
Yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa on mukana noin 500 vapaaehtoista eri puolilta Suomea, jotka ovat osallistuneet nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen.
Esimerkiksi pelkästään yhden avustuskohteen alla toteutettuihin Riemu-päihdekasvatuskokonaisuuksiin on aikaisempina vuosina liittynyt keskimäärin noin 1500 h vapaaehtoistyötä vuodessa. Myös kaikissa muissa avustuskohteissa vapaaehtoisten panos on niin keskeistä, että ilman sitä niitä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa.
Vapaaehtoisten keskeisiä osallistumismotiiveja ovat halu tehdä merkityksellistä työtä, saada uusia kavereita, tavata ystäviä ja edistää toisten nuorten hyvinvointia.
Aikaisempina vuosina toimintamme on ollut laajaa, valtakunnallisesti kattavaa ja tuloksellista. Esimerkiksi vuoden 2025 aikana yhdistyksemme toteuttamaan toimintaan osallistui nuoria vähintään 40:stä kunnasta eri puolilta Suomea.
Vuonna 2024 kaikki avustuskohteemme saavuttivat tai jopa ylittivät niille asetetut määrälliset ja laadulliset tulostavoitteet vuonna.
Alla poimintoja toiminnan laajuudesta ja tuloksellisuudesta vuodelta 2024 johon tarkastus keskittyi.
Pelkästään yksi avustuskohteistamme — Riemu päihdekasvatuskokonaisuudet — tavoitti vuonna 2024 yli 11.800 nuorta sekä yli 500 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista ja kasvattajaa.
Valtakunnallisten verkkolähetystemme osallistujanuorista vuonna 2024 sai uutta päihdetietoa sai keväällä 74 % ja syksyllä 85 %.
Uuden ystävän sai
- Riemu-teemaviikoille kouluissa osallistuneista 49 %
- RiemuFest ‑iltatapahtumiin osallistuneista 58 %
Uutta tietoa päihteistä tai niiltä suojaavista tekijöistä sai osallistujista
- Riemu-Tukaristartit 98 %
- Riemu-Workshopit tukareille 80 %
- Riemu-teemaviikot kouluilla 79 %
- RiemuFest ‑iltatapahtumista 78 %
RiemuFest ‑tapahtumien järjestämiseen osallistuneista vapaaehtoisista
- Tutustui uuteen ihmiseen 94%
- Sai uuden kaverin tai syvensi suhdetta tuntemaansa ihmiseen 88%
- Koki yhteenkuuluvuuden tunnetta 97%
- Koki itsensä hyväksytyksi 97%
- Sai onnistumisen kokemuksia 100%
INK-tiimi ‑toimintaan osallistuneista nuorista vuonna 2024
- Sai uuden kaverin 82%
- 90 %:n terveysliikunta lisääntyi
- 76 % vahvisti terveellisiä ruokailutottumuksiaan
- 92 % koki työ- ja opiskeluvalmiuksien vahvistuneen
DIGI-INK ‑toimintaan osallistuneista
- 100 % tutustui vertaisryhmätoiminnassa uusiin ihmisiin
- 92 % koki kuuluvuuden tunnetta osallistuessaan
- 75 % vastaajista koki positiivista muutosta fyysisessä kunnossaan
- 93 %:lla vastaajista hengästyttävä liikunta kasvoi viikkotasolla
- 77% katsoi toimintaan osallistumisen kannustaneen terveelliseen ruokavalioon
ISGee ‑toimintaan säännöllisesti osallistuneista nuorista vuonna 2024
- 94 % tutustui uusiin ihmisiin
- 88 % koki itsensä hyväksytyksi osallistuessan
ISGee ‑toimintaan satunnaisemmin osallistuneista nuorista vuonna 2024
- 90 % ilmoitti porukkaan mukaan pääsemisen olleen helppoa
Amis-toimintaan osallistuneista nuorista vuonna 2024
- Toimintaan osallistuneista ammattiin opiskelevista 80%:n tieto lisääntyi päihteistä ja erityisesti nikotiinituotteista
- Vertaisryhmätoimintaan osallistuneista
- 61% sai uusia kavereita ja 83 % kokemus yhteisöllisyydestä lisääntyi.
- 94 % koki yhtenekuuluvuuden tunnetta.
- Nikotiinituotteiden lopettamisen vertaisryhmissä 75 % osallistuneista onnistui lopettamaan nikotiinituotteiden käytön.
Sampo-Ilmari Tuhkalehto
toiminnanjohtaja

